Ponin hankinta

Oletko harkinnut hankkivasi shetlanninponin? Hienoa! Uuden ponisi myötä tutustut ihanaan rotuun ja persoonallisiin poneihin.

On hyvä tutustua rotuun tarkemmin ennen hankintaa käymällä esimerkiksi rotunäyttelyissä, joissa näkee paljon erilaisia poneja kerralla ja voi tavata useita kasvattajia. Ostajan on hyvä vierailla myös eri kasvattajien luona tutustumassa poneihin. Lisäksi on hyvä varmistua, että poni polveutuu hyväksytyistä vanhemmista ja että se on rekisteröity puhdasrotuisena shetlanninponina, silloin harrastusmahdollisuudet ovat rajattomat! Ei-hyväksytyn oriin jälkeläisillä ei ole näyttely-, kantakirjaus- tai ravikilpailuoikeutta.

Muista kuitenkin, että shetlanninponi ei pienestä koostaan huolimatta ole lelu, eikä ponia saa koskaan jättää yksin lasten vastuulle!  Älykäs shetlanninponi tarvitsee määrätietoista käsittelyä ja koulutusta, jolloin se on erittäin yhteistyökykyinen ja miellyttämishaluinen sekä nopea oppimaan. Ponin koulutus tapahtuu aina aikuisen vastuulla!

Poninostajan muistilista:

• Varmistu että poni on ikänsä ja luonteensa sekä koulutustason puolesta juuri sinulle sopiva
• Ensimmäiseksi poniksi hyvä valinta on ruuna tai rauhallinen tamma, oriit eivät aina ole sopiva valinta varsinkaan lasten käyttöön
• Ponikin on hevonen ja kaipaa laumaeläimenä lajitovereiden seuraa
• Olethan tutustunut eläinsuojelulakiin, jossa määritellään hevosenpitoon tarkoitettujen tilojen, tallin ja tarhojen, vaatimukset?
• Mikäli poni asuu kotonasi sitoudunut hoitamaan ponin päivittäin ja tarjoamaan sille sopivaa ravintoa ja liikuntaa. Mikäli taas pidät ponia täysihoitotallissa, se hoidetaan ja ruokitaan puolestasi, mutta kustannukset ovat huomattavasti korkeammat.
• Varmistu siitä, että poni on puhdasrotuinen shetlanninponi! Tämän voit selvittää Heppa-järjestelmästä tai soittamalla suoraan Suomen Hippokseen. Jos poni ei ole puhdasrotuinen ja sen polveutuminen ei täytä tiettyjä vaatimuksia, se ei voi osallista näyttelyihin, ravikilpailuihin jne., mikä voi myöhemmin harmittaa kun innostut harrastamaan enemmän!
• Rekisteröidyllä ponilla on passi, katkeamaton omistajanvaihdosketju, astutetulla tammalla astutustodistus. Alaikäisen puolesta omistajanvaihdosilmoituksen allekirjoittaa huoltaja.
• Tee kauppakirja ja vältä osamaksukauppaa
• Shetlanninponit ovat suhteellisen edullisia, mutta niiden ylläpitoon kuluu vuoden mittaan sievoinen summa. Varaudu siis myös yllättäviin kuluihin hevosenomistajana, kuten eläinlääkärikuluihin.
• Alkuun ponin voi myös vuokrata, myös vuokraustapauksissa ole tarkka sopimuksista.

Hyödyllisiä linkkejä: www.hevosenomistaja.fi, www.hevoseni.fi, www.hippos.fi

Shetlanninponin maahantuonti

Moni on kiinnostunut shetlanninponin tuonnista ulkomailta. Tällöin kannattaa miettiä tarkkaan löytyykö Suomesta ja suomalaisilta kasvattajilta kuitenkin jo sellaisia poneja, jota etsit tai jos silti haluat tuoda ponin ulkomailta, onko se niin laadukas, että siitä olisi esim. lisäarvoa suomalaisessa jalostuksessa? Ulkomaantuonneissa on erityisen tärkeää varmistua että poni on todellakin puhdasrotuinen shetlanninponi, rekisteröity asianmukaisesti ja että sillä on aito EU-passi! Kannattaa myös olla yhteydessä suomalaisiin kasvattajiin, joilla on kontakteja ja tietoa maahantuonnista, jotta välttyisit ikäviltä yllätyksiltä. Maahantuonnista on lisää tietoa Suomen Hippoksen sivuilla. Maahantuotavalta ponilta vaaditaan mm. terveystodistus, sillä olet vastuussa mahdollisista tautiriskeistä ulkomailta tuodessasi.

Ulkomailta ponia tuotaessa kannattaa erityisesti varmistua että se on suvultaan rotupuhdas ja  jalostusarvostelukelpoinen Suomessa, eli sillä on alkuperämaan kantakirjan hyväksymä suku.

Saksalaisissa shetlanninponeissa on sukulinjoja joissa on epäselvyyksiä, osa poneista on jo siirretty Saksalaiseen part-bred shetlanninponien kantakirjaan mutta poneja joiden passissa ne ovat vielä shetlanninponeina on ympäri Eurooppaa. Näitä voi olla siis myös muissa maissa syntyneiden ponien taustalla, joten suvut tulee tarkastaa useampi sukupolvi taaksepäin jotta voi varmistua sen olevan kelvollinen. Ponit joiden taustalla on jotain muita rotuja eivät ole Suomessa rotupuhtaita vaikka niiden passissa lukisi rotuna shetland.

Hopea-geenin omaavat ponit eivät ole tällä hetkellä alkuperämaan hyväksymiä suvultaan ja näin ollen ne eivät ole kelvollisia rotunäyttelyihin tai Hippoksen jalostusarvosteluihin. Toistaiseksi ei ole yhtään alkuperämaan hyväksymää sukua jossa hopea-geeniä olisi tavattu.

Huomioi myös että Baltiassa ensirekisteröidyt ponit eivät ole jalostusarvostelukelpoisia vaikka niiden vanhemmat olisivat rotupuhtaita shetlanninponeja. Baltiassa ei ole shetlanninponien kantakirjaa joten siellä ensirekisteröityjä varsoja ei voi rekisteröidä shetlanninponien kantakirjaan eivätkä ne näin ollen ole myöskään Suomessa jalostusarvostelukelpoisia.

Hevosen tuonti ja vienti Suomen Hippos ry:n sivuilla

Shetlanninponien ruokinta on hyvä pitää mahdollisimman luonnonmukaisena ja yksinkertaisena sillä shetlanninponit ovat tyypillisesti hyviä rehunkäyttäjiä. Liian runsas ruokinta voi aiheuttaa ongelmia ponille, esim. liikalihavuutta, joka rasittaa elimistöä ja voi johtaa kaviokuumeeseen. Yleensä hyvälaatuinen heinä, raikas vesi, kivennäiset ja vitamiinit riittävät pitämään ponin hyvässä kunnossa, kaikki hevoset tarvitsevat lisäksi suolakiven. Kesäaikana hyvin hoidettu laidun kattaa ponin ravinnontarpeen, mutta kivennäisiä se tarvitsee myös laidunkaudella.

Ruokinta täytyy aina sopeuttaa kullekin yksilölle sopivaksi sillä ponien rehunkäyttökyky on yksilöllinen ja lisäksi on huomioitava ponin käyttö. Usein kasvavat varsat, tiineet tai imettävät tammat sekä kovassa työssä olevat ponit kuten raviponit, tarvitsevat myös väkirehuja, esim. kauraa tai valkuaislisää. Kannattaa siis seurata ponin lihavuusastetta. Hyvä nyrkkisääntö on, että vesi ei saa seistä selässä mutta selkäranka ei saa olla esillä, kylkiluut eivät saa näkyä mutta niiden tulisi tuntua.

Shetlanninponi soveltuu erinomaisesti lasten ensimmäiseksi ratsuksi edellyttäen, että sitä on asianmukaisesti käsitelty ja koulutettu aikuisen toimesta. Suomessa shetlanninponeja käytetään ratsuina, raviponina ja poniagilityssä ja erityisesti niiden käyttö valjakkoponina on lisääntynyt melkoisesti – shettis on todellinen monikäyttöponi.

On tärkeää tiedostaa, että shetlanninponi kehittyy hitaasti, joten ratsastusta sillä ei ole syytä aloittaa juurikaan ennen neljättä ikävuotta. Ponia voidaan alkaa opettaa ajolle kaksivuotiaana, mutta tällöin ei sille vielä laiteta kärryjä tai taakkaa. Kolmivuotiskaudella ponilla voi alkaa pikkuhiljaa ajella kärryillä ja loppuvuodesta totuttamaan satulaan. Mikäli hyvin kevyt ratsastaja löytyy, voidaan ponia alkaa totuttaa ratsastajaankin, mutta varsinaiset ratsastusharjoitukset on syytä jättää nelivuotiskaudelle. Liian aikaisesta rasittamisesta voi olla ponille ikävät seuraukset, sillä polvilumpion hakautuminen, löysät nivelsiteet, yms. vaivat ovat rodulla kasvuvaiheessa melko yleisiä. On siis syytä varmistaa hyvä lihaskunto lenkkeilemällä taluttaen ja turvaamalla ponille edellytykset kehittyä kunnolla. Erittäin hyvää liikuntaa ponille on liikkuminen ja leikkiminen laumassa. Yksinäisen ponin liikunnasta täytyy huolehtia päivittäin.

Shetlanninponit ovat täysin kehittyneitä vasta noin kuusivuotiaina, jolloin poni on saanut lopullisen muotonsa. Shetlanninponi on nopea oppimaan ja erittäin miellyttämishaluinen, joten jos koulutuksessa edetään asteittain, tuloksena on miellyttävä lastenponi ja innokas harrastuskaveri myös aikuiselle.Shetlanninponeja voi pitää niin tallissa kuin pihatossakin. On syytä muistaa, että pihatto ei ole mikä tahansa pikkuaitaus jonkin rakennelman yhteydessä, vaan sillä on omat vaatimuksensa eläinsuojelulakiin pohjautuen, aivan kuten talleillakin. Pihatto vaatii asiantuntevaa hoitoa pysyäkseen viihtyisänä. Tulee myös ottaa huomioon, että poni tarvitsee enemmän ruokaa asuessaan pihatossa. Shetlanninponit ovat helposti lihoava rotu, joten niiden liikunnan määrään ja sopivaan ruokintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.